sommar i helsingfors

 

Pussikaljakävely ei mennyt ihan nappiin, ei nimittäin kävelty metriäkään. Kaljaa juotiin kyllä senkin edestä ja kivaa oli.

hassu vaate

Tommonen.

oh romeo? yeah you know i used to have a scene with him

Käytiin tosiaan 14.5. mutsin kanssa baletissa katsomassa Romeo ja Julia. Mutsi yllättäen nukkui siellä, ei juurikaan hävettänyt.

Kuva täältä

Eka kerta baletissa ja vaikutuin kyllä.

Baletin jälkeen käytiin syömässä kreikkalaisessa ravintolassa, Zorbasissa. Tohon ravintolaan liittyy hauska tarina, sillä mutsi on ollut samaisessa ravintolassa viettämässä 30-vuotissynttäreitään reilu 20 vuotta sitten. Vieläkin sama paikka on pystyssä ja hyvin näköjään menee ihmisten paljoudesta päätellen. Ruoka ainakin toimii.

Heinola lihottaa

Äitienpäivän kunniaksi suuntasin Heinolaan. Rantapuisto tietysti melkein huusi tyhjyyttään. Mietittiin Fannyn kanssa hetki, että mitähän sitä tässä sitten. Päädyttiin vanhaan kunnon Valentinaan  kuuntelemaan jazzia

 

Melkein muistin aina ottaa kuvan ennen herkkuihin käsiksi käymistä.

Pääsykokeet on ihan kohta ja mulla on vielä puolitoista kirjaa lukematta. En odota huippusuoritusta.

myöhäistä vappua

Vappuaatto meni siis ensin ruuan ja juoman merkeissä, sitten haahuilun, palelun, veren (:D) ja vitutuksen merkeissä. Vaikka silloin tuntui aika ylivoimaiselta seisoa taksijonossa melkein kaksi tuntia housut rikki, polvi auki ja liian vähissä varusteissa joidenkin etuillessa, alkaa toi jo tuntua aika hauskalta.

Oli muuten erittäin pahaa siideriä.

Joku on tainut katsoa jonkun hämärän videopätkän?

pääsiäinen pt. 2

Mitä hittoa tässä tapahtuu? No siellähän on Fanny ja Iina Heinolan Heilissä laulamassa karaokea! Tän jälkeen lähettiin ysäridiskobileisiin. Hyvä ilta. Miten meillä on muuten noin paljon valkoista päällä?

Darrapäissäni kattelin sitten Miesten vuoro -elokuvan. Pidin siitä. Mutsi nukkui n. 70% elokuvasta.

pääsiäinen pt. 1

Pääsiäisen vietin Heinolassa porukoiden luona.

Pääsin koiran kanssa lenkkeilemään ja yritin bongailla kevään merkkejä, kuten leskenlehtiä ja sinivuokkoja, mutta en nähnyt yhtäkään. Sen sijaan näin vieläkin varmemman kevään merkin: tunnetuimman paikallisen spurgun, joka oli kaivautunut talvipesästään.

Dante sanoo, että lopeta nyt se dataaminen ja rapsuta mua.

Tämä on serkkuni koira Laku. Ihanasti hänkin nauttii auringosta.

Viimeisenä Piki, mun kummitädin koira. Se on "pelastettu" ei-niin-hyvästä kodista ja on välillä vähän arka ja epäluuloinen, mutta kuitenkin ihan eri koira kuin ennen kodinvaihdostaan.