Todella mielikuvituksekas otsikko, mutten pysty nyt parempaan. Olen vihdoinkin päässyt spacecakejen makuun ja tämähän on ihan mahtavaa tavaraa. Laitan tähän nyt vähän kuvia siitä kun kävin levykaupassa. Jännittävää.
Alkaa se syksy olla täälläkin. Kunhan ei lunta tule vielä, tai mieluiten ollenkaan.
Ja voi hyvä jumala, tietysti juuri tänään kun en meikannut ja laitoin hiukset vaan käppäturbaanille lähtiessäni kotoa, törmään siihen ainoaan ihmiseen, johon en haluaisi törmätä ilman meikkiä käppäturbaani päässä. Ei mua täällä kukaan tunne, niin joo :facepalm: En edes tiedä, miksi välitän näin paljon. FUCK IT.
Nyt muuten naurattaa toi otsikko ihan vitusti, mutta annan sen ehkä olla juuri siitä syystä.
Niin joo, huomenna lähden Saksaan. Luvassa Dortmund, Düsseldorf ja Köln. Sitten viikonlopuksi Amsterdamiin ja jotain. Hirveetä sekoilua luvassa. Siitä mitä nautin. Juna lähtee aamulla joskus yhdeksältä, toivottavasti väsymys iskee jossain kohtaa, ettei mene koko yö kukkuessa. Jotain koulujuttujakin pitäisi tehdä maanantaiksi, mutta mietin niitä sitten myöhemmin. Nyt menen tupakalle.
tiistai 16. lokakuuta 2012
tiistai 9. lokakuuta 2012
sick sick sick
Ylläolevissa merkeissä on neljä päivää kulunut (äiti lähetit salmiakkia!) ja vieläkin olen kipeänä. Tänään tulin sentään kouluun. Kuumetta ei enää ole, mutta ärsyttää todella paljon nenäntukkoisuus- ja yskätilanne tällä hetkellä. En saa niistettyä tyhjäksi kuin hetkeksi, kun heti on vasen sierain taas tukossa ja lima on niin paksua, että sen ulos pusertaminen kuulostaa ihan moottorisahalta. Siispä ekalla tunnilla ravasin vessassa niistämässä kun en kehdannut alkaa luokassa törisemään. Vitun awesome meno. Oon suihkinut tuota Otrivinia sieraimeen varmaan jo kolminkertaisen yliannostuksen edestä (paljonko se muuten on? Pakkausseloste on ainoastaan hollanniksi), mutta se on vissiin joku käppäversio kun ei vaan auta. Vielä ois espanjan tunti jäljellä vähän yli tunnin päästä ja sitten pääsee himaan pariksi päiväksi, huomenna on nimittäin vapaata. Tiistai on yleinen ryyppäyspäivä täällä opiskelijoiden keskuudessa, mutta tällä kertaa täytyy jättää nuo riennot väliin. Ehkä ihan hyvä. Torstaina pääsee sitten Tivoliin jos olo on kohentunut.
Tein äsken espanjan portfoliotehtävää, jossa piti keksiä 10 ns. tietokilpailukysymystä espanjaksi jostain espanjankielisestä maasta. Valitsin Kuuban. Kysyin peruskysymykset, kuten pääkaupungin, väkiluvun ja rahayksikön, mutta sitten iski blackout. Lopulta päädyin kysymään mm. "mikä on cuba libre?" ja "millä bändillä on biisi nimeltä Havana Affair?". Hienoa ajattelutyötä sanoisin. Toivottavasti kelpaa.
Tiedän, että tää nyt järkyttää varsinkin yhtä nimeltämainitsematonta lahtelaista neitoa siellä, mutta musta tuntuu, että puoli vuotta on liian lyhyt aika ja haluaisin jäädä tänne (koko vuodeksi) :P Mutta tiedän, etten voi. Että se siitä sitten. Kyllä mä haluan Suomeenkin. En tiedä. Tuossa kipeänä ollessani vaan mietin, että täällä olisi niin paljon nähtävää ja tehtävää ja asioita, joita haluaisin kokea, eivätkä ne toteudu sängyssä makaamisella ja mun vähä aikani menee hukkaan, joten tarvitsen lisäaikaa. Plus haluaisin niin nähdä kevään täällä... Mutta ehkä vaan matkustan sitten pariksi viikoksi Suomesta tänne keväällä. Kuka tietää?
lauantai 6. lokakuuta 2012
tervehdys pahoinvoinnin laaksosta (jälleen)
Elikkäs tulin sitten kipeäksi. Toista kertaa täällä. Vituttaa. Ei tässä silleen olisikaan mitään parempaa tekemistä, kuin viettää aikaansa sängyn pohjalla. En edes jaksa mennä kauppaan. Tekisi mieli katsoa sarjoja, mutten tiedä mitä katsoisin. En halua mitään vähääkään surullista, koska olen aina kipeänä hirveä itkupilli enkä viitsisi itkeä kämppikseni nähden/kuullen. En kehtaa mennä keittiöön tekemään ruokaa, koska siellä taitaa olla jotkut bileet ja näytän sekä haisen hirveältä. Että ollaan tässä nälässä sitten.
Eräs lukijani (hehe) pyysi muuten kertomaan mm. asiakaspalvelun tasosta täällä. Täytyy kyllä sanoa, että se on paljon parempaa kuin mihin on Suomessa tottunut. Ihan perusruokakaupoissa myyjät toivottavat yleensä hyvää päivänjatkoa yms. Olen törmännyt vain yhteen kaupan kassaan, joka ei sanonut mitään (minulle, muille kyllä). Lushin palvelusta tulin myös oikein hyvälle tuulelle. Toki Suomen Lushissakin on tottunut mukaviin myyjiin, mutta täällä sekin meni toiseen potenssiin mielestäni. Ostin sitten jotain 10 euron hiusten latvoihin hierottavaa töhnää ihan vaan koska myyjä oli niin kiva. Sain kaupan päälle testattavaksi suihkusaippuaa. Kohta on onneksi shampoo ja hoitoaine lopussa niin pääsee taas asioimaan.
Nyt kun päästiin mukavien asoiden äärelle, niin listailen muitakin pieniä asioita, joista pidän täällä:
- puut, kukat ja vesi joka paikassa
- pitsalähettimopot ja se, että kotiin saa tilattua mm. myös kiinalaista
- halvempi kalja
- halvempi limsa
- kasvisruokavalikoima kaupassa
- autojen keltaiset rekisterikilvet
- söpöt tiilitalot
- tuntemattomat ihmiset voivat heittää smalltalkia
- ihmiset saattavat lauleskella itsekseen pyöräillessään ohi
- pyöräilykulttuuri yleensäkin
- lyhyt välimatka esim. kaikkialle
- jengi bilettää aina, ei tarvitse pelätä joutuvansa tyhjään baariin
- ihmiset on enimmäkseen kohteliaita ja heittävät myös kehuja (esim. meidän espanjan opettaja on jo kahdesti kehunut mun tukkaa ja että näytän kauniilta, lolz)
- aivan hyvää peruskäyttötavaraa saa todella halvalla, jos vaan tietää mistä hakea
- syksy ei tunnu yhtään niin tyhmältä
- pikkukadut
- haitaribussit
- keikat
Hups. KRHM. No niin. ELIKKÄS! Nyt ei auta muu kuin kuunnella vihaista musiikkia.
Ja joo, jos jollakulla tulee jotain mieleen, mistä haluaisitte kuulla, niin kertokaa.
sunnuntai 30. syyskuuta 2012
prööt
Pakko lykätä tänne nyt kuva siitä, kuinka onnelliselta näytin eilen yöllä klo 02:56 tultuani kotiin psyche trance -bileistä. Tiedän, vaikka valitin että en jaksa ja tylsää ja määmää. Oli kivaa oikeesti. Amber taiteili mulle tollasen pimeässä hohtavan psykedeeliasian käteen. Vähänkö toi ACU on muuten siisti mesta. Ulospäin melko huomaamaton ja vaatimaton, ensin tullaan baari-/ravintolapuolelle, mutta siellä on ovi, josta pääsee tuonne keikkapuolelle. Perjantaina mennään kuuntelemaan punkkia, sitten tuolla on homodiskoa, indie-diskoa, post-punk-keikkaa jne. Viihdyn. Lisäksi päiväsaikaan toi on kuulemma vegaaniravintola. Pitää mennä ehdottomasti myös syömään.
Kävin äsken hakemassa rautsikka-asemalta vähän safkaa, kun ei toi lähikauppa ole sunnuntaisin auki (lol), mutta safka oli aika pahaa. Ensinnäkin luulin ostaneeni hedelmämehua, mutta ostinkin jonkun ihme aamupalakaurajuoman, hyi. Toiseksi, bongasin tosi hyvältä kuulostavan sinihomejuustosalaatin, mutta se olikin aika pahaa. Salaatti oli liian kitkerää ja kastike ihan hanurista. No, vedin, juustot ja päärynät. Ei tässä viitti takaisinkaan lähteä että se oli semmonen ateria sitten tänään.
Nyt Sales & Account Management -tehtävän kimppuun, "jee". Tajusin, että huomennahan on lokakuu. Täsmälleen 1.10.2010 muutin Helsingin kämppääni. Kaksivuotispäivä menee nyt vähän reisille, kun en tällä hetkellä asu siellä, mutta muistelen lämmöllä. Ihanaa päästä samaan asuntoon täältä palattuani. Rakastan sitä pientä loukkoa.
lauantai 29. syyskuuta 2012
lazy saturday
Oli suunnitelmissa lähteä kiertelemään kaupungille, muttei oikein jaksa. Ruoka ja musiikki saa riittää. Törkeen hyvät hampparit muuten teinkin. Siistiä, että noista Albert Heijn -kaupoista (= isoin supermarkettiketju täällä) saa tosi paljon vegesapuskaa ihan kylmähyllystä. Suomessa lähi-Alepasta saa just ja just pakkasesta soijanakkeja ja that's it. Täällä on erilaista pihviä, pyörykkää, nakkia, tofurouhetta, nugettia, falafelia yms. yms. eikä hinta edes päätä huimaa.
Eilen oltiin Beneluxlaanin opiskelija-asuntolassa bileissä. Harmi, kun en ottanut kameraa mukaan, koska se ois pitänyt ikuistaa. Se talo oli helvetisti isompi kuin tämä, siellä kuulemma asuu jotain 100 ihmistä. Kolmannen kerroksen käytävä oli virallinen bilemesta, lattia lainehti vedestä, jengi kaatoi toistensa päälle vettä ja kaljaa, hyppi pöydillä hajottaen niitä ja pulloja yms. Itse tyydyin lipittämään kaljaa ja vetämään röökiä vähän syrjemmällä. Ei oikein tuollaiset kreisibailumeiningit iske, varsinkaan kun olin juonut vaan yhden mojiton ennen tuonne menoa. Mentiin Amberin kanssa etsimään vessaa yhdessä vaiheessa ja se kylppäri, joka löydettiin, oli kuin suoraan Saw-elokuvasta. Kiitän onneani, ettei tarvitse asua tuolla saastaisessa uuvattien bailukeskittymässä.
Tänään ois sitten psyche trance -bileet, oiskohan uhka vai mahdollisuus. Toisaalta kiinnostais myös juoda pari kaljaa himassa ja lähteä tossa lähibaarissa käymään, kun en ole vielä testannut. Kääk mitä valintoja. Oon kyllä huomannut, että ajan itseni epämiellyttäviin ja ei-omanlaisiin paikkoihin vain sen takia, että haluan olla sosiaalinen. Toisaalta ei huvittaisi mennä, mutta jos jäisin yksin himaan, tuntisin syyllisyyttä. Pitäisi kai löytää enemmän omantyylisiä ihmisiä. Mut mistä niitä sit löytää häh? Voin toki mennä jollekin keikalle yksin siinä toivossa, että joku tulee juttelemaan, mutta onko noin muka joskus tapahtunut. En tiedä saatana.
Kaipaisin enemmän sellaista perus baarihengailua, pöydässä istumista ja juttelemista. Täällä ihmiset, tai ainakin ne, keiden kanssa pyörin, käy enemmän klubeilla tanssimassa. Siellä ei edes välttämättä ole pöytiä. Tai jos on, niin ei ainakaan ole tuoleja. Löytäisinpä täältä itselleni Molotowin, oman olohuoneen.
keskiviikko 26. syyskuuta 2012
pahoinvointia
Tervehdys. Voin erittäin pahoin tällä hetkellä. Aivan hirveä krapula. Tilasin kiinalaista, koska en pystynyt menemään kauppaan. Ihanaa, että kotiinkuljetettuna saa täällä muutakin kuin pitsaa ja tilauksen voi tehdä netissä ilman kenellekään sössöttämistä. Monesta paikasta saa ruuan oheen tilattua myös Ben&Jerrys-jätskiä. Itse en nyt ottanut sitä kylläkään. Ihan hyvä, koska söin tuon koko helahoidon ja nyt oksettaa.
Eilen tosiaan lähdin vaan parille kaljalle, mutta päädyin kreisibailaamaan Club Poemaan. Ekaa kertaa elämässäni join palavan shotin ja se oli luultavasti virhe. En muista illasta mitään. Piti käydä pihalla tarkistamassa, että oonko saanut pyörän kuljetettua tänne yöllä. Siellähän se oli, ja samalla sain flaschbackin, jossa makaan pyörän kanssa maassa kotimatkalla. Perseessäni olevat mustelmat myös puoltavat tätä kaatumisteoriaa. Kämppis sanoi, että oon tullut kotiin klo 5.30. Sori.
Ennen kännisekoilujani eilen kävin myös koulussa espanjan tunnilla. Oonko jo hehkuttanut, miten siistiä on opiskella espanjaa? No, se on siistiä. Suunniteltiin, että lähdettäis tammikuun lopussa opettajan ja luokan kanssa retkelle Barcelonaan. Toivottavasti toi käy yksiin mun koulun ja Suomeenpaluusuunnitelmien kanssa, koska haluan mukaan. Nyt siis näyttäis, että saisin käytyä ainakin kahdessa eri maassa Hollannin lisäksi, Saksaan meen ensi kuussa ja sit toi Espanja. Vielä vois käydä Belgiassa ja ehkä Ranskassa jos jaksaa.
Mut joo tässä on nyt jotain kuvamateriaalia meidän koululta.
Laske roskapöntöt. Jätehuolto ainakin pelaa, eipähän tarvi kenenkään miettiä, että minne sitä roskansa heittäis.
En oikein tiedä, että mitä näistä tauluista pitäisi ajatella. Eivät nyt varsinaisesti edistä kouluhyvinvointiani, varsinkaan tuo viimeinen.
Nyt jatkan pahoinvointiani ja suunnittelen tatuointia. Läskyjäkin pitäis vissiin tehdä, blaah. Vihaan. Tähän loppuun pistän vielä tämmösen biisin.
maanantai 24. syyskuuta 2012
there was a terrible storm and you were wearing all our coats
Myrskyisää maanantaita. Nukuin viime yönä niin huonosti, etten jaksanut herätä ensimmäiselle luennolle. Seuraava luento alkoi lukkarin mukaan vasta 15.40, mutta pistin kellon soimaan kahdeksalta ja menin koululle aikeenani tehdä portfoliotehtävää. Tämän tehtäväasian ois tietty voinut tarkistaa jo etukäteen, koska koululla huomasin, että mulla ei ollutkaan mitään tehtäviä rästissä. Siinä oli sitten yli viisi tuntia aikaa olla tekemättä mitään. Sitten kello 14.40 kaksi meidän luokkalaista tyttöä bongasi mut ja kysyi, että olinko tietoinen, että luento oli siirretty alkamaan klo 13.40 ja loppui juuri. Vastasin, etten ollut tietoinen moisesta. Ajattelin, että fuck my life ja lähdin himaan.
Lähdin sit vielä vähän myöhemmin keskustaan pyörimään aikeenani löytää talvikengät (= jotkut sateen- ja mahdollisen loskan-/lumenkestävät kengät, koska mukanani raahaamat kahdet(!) rikkinäiset tennarit tuskin ovat kovinkaan käytännölliset syksyn edetessä enkä jaksa käyttää maihareita joka päivä). Oli suht mielenkiintoista pyöräillä, kun pyörä ei meinannut pysyä pystyssä tuulen takia, hiukset pölähtivät koko ajan naaman eteen ja vettä tuli vaakatasossa. Pääsin kuitenkin keskustaan ja löysin kengätkin. Mutta tota... Noh, tällaiset:
En osaa päättää, ovatko nuo aivan karseat vai mielettömän siistit. Lisäksi noita voi käyttää seuraavan kerran ehkä ensi keväänä. Hyvä ostos siis.
Mä oon niin mielettömän iloinen käyttökelpoisesta kamerasta tällä hetkellä, että on pakko kuvata kaikki. Tässä siis vielä päivälliseni olkaa hyvät:
Nää sanoo muuten tommosia peruslettuja täällä pannukakuiksi, hahhah mitä urpoja. Mut joo kyllä on tullut lettua ja kakkua ja vohvelia ja ranskalaista vedettyä täällä... Oispa huomenna vähän parempi keli, niin pääsis pyörällä kouluun ja ehkä vielä illemmalla lenkille.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




































