torstai 15. marraskuuta 2012

vitutuksen aiheita

No niin. Tuli tässä ihan arkipäiväistä hommaa suorittaessa ihmeteltyä vähän ulkomaiden meininkiä.

1. Pussilakanat. Miten vitussa suomalaiset voi olla ainoa kansa, joka on keksinyt laittaa ne pienent reiät sinne pussilakanan suljettuun päähän? Eikö tätä patenttia ois kannattanut levittää muuallekin? Vai onko suomalaiset vaan niin daijuja, että tarvitsevat noinkin yksinkertaiseen hommaan helpotusta ja muualla vaihdetaan ne reiättömät lakanat ihan käden käänteessä?

2. Kokolattiamatot. Tätä ei voi ymmärtää. Olen tässä kolmatta kertaa nyt yskässä ja nuhassa (onneksi en sentään kuumeessa, kuten kahdella aikaisemmalla kerralla) ja uskallan väittää, että tuolla kokolattiamatolla on osuutta tapahtuneeseen. Kyllähän mä sitä imuroin, mutta ei siitä noin vaan lähde se monen(kymmenen) vuoden paska irti, mitä se on itseensä kerännyt. Onneksi tää ei sentään ole pakollinen varuste joka hollantilaisessa taloudessa, toisin kuin tuolla meren toisella puolen. Silti vituttaa melkein entistä enemmän, että just mun huoneessani pitää olla tämä perkeleen maanvaiva.

3. Pullojen palautus. Juu, itse juon paljon kaljaa ja limsaa ja kerään asuntooni lukuisia pulloja ja tölkkejä, jotka jossain vaiheessa toki olisi mukavaa käydä palauttamassa ja vaihtaa rahaksi. Ainoa vaan, että kaikista pulloista ei saa panttia. En edes tiedä, saako tölkeistä ollenkaan. Lähikaupassani ei myöskään ole pullonpalautusautomaattia. Että lähde siinä sitten parin kuukauden pullovaraston kanssa bussiin istumaan ja haisemaan, tai vaihtoehtoisesti laita säkit pyöränsarveen ja seikkaile autojen, pyörien ja lastenvaunujen seassa toivoen, että koko komeus pysyy kasassa.

4. Myöhässä oleminen. Itse vihaan tällaista toimintaa. Jotkut varmaan voivat vahvistaa väitteen, että olen melko harvoin myöhässä. Enimmäkseen olen liian aikaisin paikalla. Tämä yhdistettynä myöhässä olevaan kaveriin on tietysti mitä ihanin asetelma. Mutta siis, hollantilaiset eivät ole koskaan ajoissa. Oli sitten kyse luennolle tulevasta opiskelijasta, kuntosalin spinning-ohjaajasta tai busseista ja junista.

5. Oluttuoppien koko. Kun minä juon olutta, juon yleensä paljon olutta. Tätä helpottaa se, että saa mahdollisimman paljon olutta kerralla lasiin. Muutenkin on mukavampaa istua baarissa, kun ei tarvitse koko ajan ravata tiskillä, tai mikä vielä pahempaa, odotella kuivin suin tarjoilijan saapuvan luoksesi uudestaan. Eli minulle ei riitä se (hyvällä tuurilla) 0,3 litran sormustin, vaan vaadin kunnon tuopin.

6. Leivän syöminen. Leipähän on ihan perusapetta ja itsekin käytän, mutta hollantilaisetpas pitävät leipää niinkin nerokkaana keksintönä, että muuta ei sitten tarvitse syödä. Lämmin lounas tuntuu erittäin kaukaiselta unelmalta tässä kohtaa maanpakoani. Koulun kanttiinista saa tosiaan ostaa sitä ylihinnoiteltua leipää, sipsejä tai suklaata, tai sitten voi käydä läheisessä kaupassa hakemassa leipää, croissanttia, erinäisiä voitaikinaan leivottuja asioita ynnä muuta terveellistä. Ei kun hei, onhan meillä myös kebab-koju tuossa kirjaston edessä. Se on kai melkein lämmin ruoka. Minkäänlaista lounastaukoahan täällä ei myöskään koulussa tunneta, ne syö ketkä syö silloin kun kerkeää. Helmikuussa Haaga-Helian Amica voi tuntua ehkä parhaalta asialta ikinä.

Ei kai sitten muuta tällä erää.

Edit. Lol, unohdin koodata kappalejaot. :facepalm:

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

good vibrations


Elikkäs tällä hetkellä fiilis on ihan jees. En ole tehnyt viikonloppuna muuta kuin käynyt nyt molempina aamuina salilla, mutta kyllähän se piristää. Nyt on kuulkaa testattu spinningit ja bodyshaket ja kaiken maailman hommat enkä ole edes kuollut vielä. Tuonne yhdelle salille oli siis tuommoinen kahden viikon kokeilujakso 10e ja keskiviikkona menin ekaa kertaa sinne. Kuulemma on epätavallista, että sinne tulee joku, joka ei puhu ollenkaan hollantia, heh. Tajusin sitten keskiviikkona vähän ennen lähtöä, että niin, sehän tarkoittaa myös sitä, etten välttämättä ymmärrä noilla tunneilla mitään. Meinasin jättää menemättä kun sain päähäni kuvan itsestäni sekoilemassa ja nolaamassa itseäni siellä kaikkien hollanninkielisten megakuntoilijoiden keskellä, mutta jostain revin rohkeutta ja menin kuitenkin. Onneksi! Ohjaajat on olleet tosi ymmärtäväisiä ja kaikki on erikseen tunnin jälkeen tulleet sanomaan, että good job :D Hyvin ymmärtää ohjeet äänenpainosta ja kehonkielestä, tai sitten vaan ihan rehellisesti matkii mitä muut tekevät. Ja taas satiin rasti ruutuun asioissa, joita en koskaan normaalisti tekisi. Tai aika montakin oikeastaan.

Torstaina menin sitten myös Tivoliin kaljanjuontipuuhiin (aivan vituiksi monellakin tavalla menneen) tentin jälkeen. Tämä nyt ei varsinaisesti ollut niitä menestystarinoita elämässäni ja vähän perjantaina masistelin tuon illan jäljiltä. Nyt en ole enää jaksanut. Fuck it, Venom! Ja niin, tutustuin sentään pariin amsterdamilaiseen jätkään, jotka antoivat mm. vinkkejä hyvistä paikoista minne mennä ensi viikolla. Ensi viikolla jo! Tarkemmin sanottuna siis viikon päästä siellä, mutta vieras tulee jo lauantaina. Tätä on odotettu.

Huomenna alkaa uusi jakso koulussa. Taas tuollaisia ihania kahden luennon päiviä, jolloin ensimmäinen luento on klo 9 aamulla ja seuraava alkaakin sitten vasta joskus kolmelta iltapäivällä. Menen myös illalla yhteen baariin singer songwriter open mic -hommaan. Ihan yleisöksi siis vaan 8) Mutta vähän kivaa, en ole koskaan ollut. Tapaan myös yhden kaverini poikaystävän sekä muitakin tyyppejä, joita en ole koskaan tavannut. Yritän vaikka ottaa kameran mukaan, että saa tännekin jotain järkeviä kuvia joskus.

Ai niin, rupesin tässä muutama päivä sitten leikkimään tuolla tumblr:lla. Onko teillä kellään siellä blogia? Kai noita blogeiksi sanotaan? Omani löytyy tuolta. Ihan hauskaa puuhastelua tuo random kuvien postailu.

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

in your face elämä!

Niin että aloitin tänään tuon "tee päivässä yksi asia, jota et muuten tekisi" -kampanjan ja kuinka ollakaan, sain tämän käyntiin! Elikkäs tänään kävin juoksulenkillä (woah) SATEESSA! Okei okei, näiden tempausten varsinaisesti piti edistää mun sosiaalisia kontakteja ja päästä eroon niihin liittyvistä peloista, mutta tämä nyt edisti ainakin omaa hyvinvointiani. Ja ehkä tämä tämmöinen lenkkeily edistää itsevarmuuttani ja näin ollen sosiaalisia kontakteja pidemmällä tähtäimellä. Että HÄHÄÄ vaan!

Oikeasti mun piti leipoa brownieseja näille samaa keittiötä käyttäville tyypeille, mutta hain vaan hätäpäissäni lähikaupasta tuon valmisjauheseoksen ja huomasin kotona, että leivontaan tarvitsee veden lisäksi myös voita. En kehdannut/jaksanut lähteä enää kolmatta kertaa saman päivän aikana kauppaan, joten leipomiset jää huomiselle. Mutta ainakin on huomiselle tehtävä jo valmiina. Lähetin myös tänään yhdelle kaverille viikonloppuun liittyen viestiä ja kysyin luokkakaveriani kaljalle torstain kokeen jälkeen. Ensimmäiseen en ole vielä saanut vastausta ja jälkimmäinen meni puihin, koska tyypin täytyy mennä töihin. Mutta kyllä tämä vielä tästä.

Mulle tultiin myös facebookissa juttelemaan erittäin kivalta taholta. Ehkä ehdottelen biletyssuunnitelmia myös siihen suuntaan.

Tenttihän tänään meni tietysti aivan perseelleen, mutta ei tällä hetkellä haittaa yhtään.

maanantai 5. marraskuuta 2012

taas jotain paskaa


Tein tänään tuommoisen pitsan. Tuli muuten aivan hyvä rapea pohja kun kauli taikinan mahdollisimman ohueksi ja esipaistoi sitä pari minuuttia. Täytteeksi pistin juustoa ofkoors, soijarouhetta (jonka kanssa samassa kipossa jääkaapissa oli vähän kikherneitä, joten heitin nekin samalla), sipulia, paprikaa, kirsikkatomaattia ja fetaa. Söin puolet heti kärkeen ja vasta nyt olo alkaa normalisoitua. Eipä tarvinnut mitään muuta sitten tänään syödäkään. Eikä tehdä. Huomenna olisi englannin tentti enkä ole lukenut yhtään. Typerää opiskella englantia vielä sen lisäksi, että sitä puhuu, kirjoittaa ja kuuntelee koko ajan. No joo, tietty business vocabulary ja professional touch ja kaikkea. En edes tiedä, missä luokassa meillä on tuo tentti. En tiedä, saanko tuotua tarvittavan määrän opintopisteitä täältä Suomeen tällä menolla. Ahdistaa.

Viikonloppuna kävin pikaisesti Amsterdamissa vähän shoppailemassa (mm. oranssin villatakin, huh huh) ja varaamassa hotellihuoneen 1,5 viikon päästä saapuvaa vierastani ajatellen. Halutaan siis tutustua Damiin paremmin ja on kiva olla siellä muutama yö, ettei tarvitse ravata joka päivä junalla, vaikkei tämä pitkä matka olekaan. Utrecht Centraal - Amsterdam Centraal matkassa menee siis joku 25 minuuttia. Mutta se kuitenkin maksaa sekin, joten helpompi varmaan näin. Eikä tarvitse lähteä kikkailemaan noiden yöjunien kanssa.

Lähetin tuossa muuten sähköpostia yhdelle kiinalaiselle hierojamuikkelille, koska tässä alkaa niska ja hartiat olla suhteellisen lukossa. Lisäksi laitoin yhdelle kuntosalille viestiä kun niillä oli semmoinen kahden viikon kokeilujakso, että jos menisin sinne kokeilemaan. Elikkäs olen nyt päättänyt laihtua perkele. Ja niin, söin juuri puoli pellillistä pitsaa tänään. Että tarvitse nyt tähän projektiin jotain muutakin työkaluja kuin syömisen vähentämisen ja terveellistämisen (joka kyllä oikeasti on lähtenyt parempaan suuntaan, uskokaa pois, välillä vaan lipsuu). Ajattelen joka päivä, monta kertaa päivässä, että olen ällöttävä. Haluaisin lopettaa tämmöisen.

Muutenkin olen jotenkin ollut vähän allapäin. Ikävöin ihmisiä ja Suomea. Enkä haluaisi. Näin tämmöisen kuvan yksi päivä selatessani imguria:


Tätä just pelkään. Pitäis nyt elää enemmän. Tehdä ihan päättömiä juttuja. Olla välittämättä mistään. Mitä sitten, jos teen itsestäni pellen, mä lähden kuitenkin täältä pois tammikuun lopussa enkä hyvin todennäköisesti enää nää näitä ihmisiä, jollen tee jotain sen eteen. Aloitan nyt jonkun "tee yksi asia päivässä, jota et normaalisti koskaan tekisi" -kampanjan.

torstai 1. marraskuuta 2012

henkistä oksennusta


Elikkäs laitan nyt tähän tuon eilisenkin version. Ihan oikeastaan hävettää katsoa noita ensimmäisiä yritelmiä, ovat sen verran käppäisiä :P Olisi tässäkin toki parannettavaa vielä, mutta ehkä ensi kerralla tulee vielä parempi. Ensi kerta saattaa olla jo perjantaina, jos jaksan juhlia Halloweenia vielä uudestaan. Otti nimittäin aika voimille tuo eilinen. Tällä hetkellä tekee myös mieli lyödä itseä naamaan, sen verran kovat sössötysprosentit on olleet eilen. Näyttää myös siltä, että täällä juon harvemmin kuin Suomessa, mutta sitten kun juon, se on aamukahdeksaan heräten paskojen unien jälkeen kaverin kämpiltä hevonperseestä.

Miksi käyttäydyn kuin idiootti? Vihaan. Tai okei, tiedän kyllä mikä tai kuka saa mut käyttäytymään idiootisti. Pitäisi lopettaa nämä tämmöiset hommat ja siirtyä vaan rehellisesti vihaamaan kaikkea ja kaikkia.

Että semmoiset pahoinvoinninpurkaukset tällä erää. Nyt jatkan itseni viihdyttämistä näillä sarjakuvilla:





Sarjikset täältä.

maanantai 29. lokakuuta 2012

this is halloween (for real)


Ihanaa, kun täällä on Halloween pikkasen isompi juttu kuin Suomessa. Nytkin on tiedossa ainakin kahdet Halloween-bileet, joihin olen menossa. Harjoittelin tässä vähän huomista varten. Mitä mieltä?


Kämppis tuli reissultaan tänään. Itse kävin kaupungilla ostamassa mustaa luomiväriä ja pääkallokorvikset. Vainistelee muuten aika pahasti, kun luokkakaverit laittavat facebookiin päivityksiä, että opiskelu on paskaa tms. Itse en ole opiskellut yhtään varmaan neljään päivään. Että en tiedä sitten.


sunnuntai 28. lokakuuta 2012

the owls are not what they seem


Paljoa ei ole tapahtunut. Vastaanotin todella käppäisen postikortin Heinolasta ja olen katsonut 18 jaksoa Twin Peaksia. Torstaina olin Tivolissa paardeilemassa ja huh huh se vasta oli kyllä jotakin. Joku random poika sanoi mulle röökikopissa, että "you are beautiful and amazing." Ennestään tuttu kiva poika sanoi, että tapa, jolla puhun, on "super awesome". Tultiin parin tyypin kanssa tänne meille sitten jatkoillekin vielä ja ryypättiin aamukahdeksaan. Kämppikseni on siis Belgiassa. Ainoa vaan, että nyt olen entistä enemmän sekaisin päästäni tuon yhden tyypin takia. Voihan vittu. Eilen illalla join sitten kaljaa täällä yksin ja angstasin menemään. Sekä pelkäsin, koska Twin Peaksin katsominen yöaikaan yksin ei ole ehkä sitä parasta puuhastelua.

Olin jo henkisesti valmistautunut kirjoittamaan yhtä raporttia, mutta onneksi katsoin sen deadlinen uudestaan ja selvisi, että se onkin vasta viikon päästä. Lisää Twin Peaksia it is then. Tänne kämppään on muuten viikon sisällä tullut ihan törkeän kylmä. Patteria olen saanut koko ajan laittaa isommalle ja nyt hoksasin laittaa kämppiksen puolen patterinkin täysille. Toivottavasti kohta on lämpimämpää. Mutta meillä ei ole sentään lunta ulkona, HAH.

En ole muuten ihan varma, että käänsivätkö nämä kellojansa täällä viime yönä. Kai nyt? Mun Macbook ja puhelin ainakin käänsivät itse itsensä. Pitää kuulostella tuota kirkon kelloa. Toisaalta viime yönä se löi kolme kertaa samaan aikaan kun puhelimeni hyppäsi tunnin taaksepäin kello kahteen. En tiedä, olen aivan sekaisin. Onneksi ei ole ensi viikolla koulua kumminkaan (taaskaan, lol), niin ei tarvitse olla edes heti oikeassa ajassa.